keskiviikko 22. lokakuuta 2014

25. Perhe Window/Perhe Templeton

 - Mitäs sinä murjotat? Sam kysyi kun huomasi Liamin synkän olemuksen.
- Mun oikea isä on kuollut, Liam tokaisi ja osoitti uutisia.
 Sam katsahti televisioon päin ja järkyttyi.
- Onko Wiliam Giff sinun isäsi?
 - Joo. Joskus lapsena leikkiessäni löysin Leifin laatikoista mun syntymätodistuksen.
Sam hengähti raskaasti ja istahti Liamin viereen.
 - Tiedätkö mitä? Sam kysyi varovasti.
- No? 
- Wiliam Giff on myös minun isäni, Sam sanoi ja Liam nousi istumaan ja katsoi Samia järkyttyneenä.
 - Oletko tosissasi?
- Joo, Sam vastasi ja Liam rojahti häntä vasten.
- Tarkottaako se sitten sitä, että me ollaan veljeksiä, niin kuin ihan oikeesti?
 - Joo, sitähän se taitaa tarkoittaa, Sam vastasi.
- Ihan hullua, Liam totesi.
 - Ihan epäreilua, että mä saan tietää tästä vasta nyt, Liam puuskahti.
 - Niin, mutta eihän se olisi muuttanut asiaa miksikään jos me oltaisiin tiedetty aiemmin, Sam vastasi.
 - Olisipas! Mä olisin tunenut kuuluvani tähän perheeseen koska me ollaan oikeastikkin sukua, mutta koska mä en tienny mä tunsin itteni vaan teidän velvollisuudeksi! Liam vuodatti katkerana.
 - Liam, tuo on ihan typerää puhetta. Sinä et missään vaiheessa ole ollut meille velvollisuus. Sinä olet koko ajan kuulunut perheeseen.
 - Tietenkään sinä et ymmärrä! Liam puuskahti ja nousi ylös.
- Liam odota.
- Vie minut Mackille! Liam tokaisi ja tömisteli yläkertaan soittamaan ystävälleen.
 - Isi, isi! Ana huusi Liamin poistuttua.
 - No kerro, Sam vastasi.
 - Minä haluan rastastamaan. Pääsenhän? Kiltti, kiltti!
- Tuollahan sataa lunta, Sam kummasteli.
- Mutta viimeksi kun näimme Tylerin hän kertoi, että on saanut ratsastuskeskuksen valmiiksi ja siellä voi ratsastaa sisällä, Ana kertoi.
- Jaa, no jos minä soitan Tylerille ja kysyn käykö se, Sam myöntyi.
- Kiitti isi. Sä oot paras.

***

 - Sinähän olet tehnyt tänne oikean tanssistudion, Nathan ihmetteli kun astui ennen tyhjänä olleeseen huoneeseen.
 - Theo auttoi minua kun sanoin, että kaipaan tanssimista, Rose kertoi.
- No sehän on kiva, Nathan vastasi.
- Minä aion alkaa opettamaan tanssia vapaa-ajalla. Tässä kaupungissa on pari tyttöä ja heitä kiinnostaisi.
- No se sopii sinulle.
 - Niin sopiikin. Mutta mitä tarkoitit sillä?
- En mitään, Nathan vastasi.
- Eikun sano nyt, Rose intti.
- No se nyt vähän on yläluokkaista ja sopii kuvaan.
 - Yritätkö sanoa, että olen mielestäsi hienohelma? Rose kysyi tyrmistyneenä.
 - No älä nyt loukkaannu. Kyllähän sinä tykkäät luksuksesta, Nathan vastasi.
 - Minä en ymmärrä mitä sinulla on minua vastaan? Olen yrittänyt olla häiritsemästä sinua ja antanut sinulle omaa tilaa, Rose sanoi.
- Sinä et todellakaan huomaa ongelman ydintä? Minä olen sinun ex-poikaystäväsi! Ei sinun tarvitse olla niin kohtelias minua kohtaan! Nathan huudahti turhautuneena.
- Älä korota ääntäsi minulle. Siihen sinulla ei ole mitään syytä, Rose totesi ja marssi huoneeseensa tunnemyrskyn keskellä.
 Mikä Nathania oikein vaivasi? Viime aikoina hän oli monesti yrittänyt ärsyttää häntä, Rose mietti ihmeissään.
 - Jutellaan, Nathan ilmoitti ja marssi röyhkeästi koputtamatta sisään.
- Mikä sinua oikein vaivaa? Rose kysyi ihmeissään.
 - Sinä, Nathan ilmoitti ja Rose hätkähti.
 - Anteeksi kuinka? Mitä minä olen muka sinulle tehnyt? Rose kysyi viattomasti.
- Juuri tuota minä tarkoitan. Et ole tehnyt mitään! Sinä saat minut turhautumaan.
 - Miksi sinä olet niin ilkeä? Mitä syytä sinulla on olla? En ole tehnyt sinulle mitään.
 - Rose, rakastitko sinä koskaan minua? Nathan kysyi vakavana.
 - Miksi sinä kysyt tuollaista? Miksi nyt? Sinähän se minut jätit, Rose sanoi vaisusti.
 - Sinä saatoit minut kohteliaasti ovelle kun erosimme ja toivotit hyvää jatkoa! Se sai minut uskomaan, että sinulle oli aivan sama, että erosimmeko vai emme.
 - Mitä minun olisi pitänyt tehdä? Luulin, että sinä kosisit minua ja sinä jätitkin minut! Eikä minulla ollut hajuakaan miksi sinä teit niin! Rose sanoi ääni värähtäen.
- Miksi sinä et kysynyt? Sinä et kysynyt syytä siihen miksi jätin sinut, Nathan sanoi.
 - Mitä väliä sillä olisi ollut. Sinä olit jo päätöksesi tehnyt, sinulla oli oikeus erota minusta. Minulla ei ollut oikeutta ruveta kerjäämään sinua takaisin, Rose sanoi viileästi.
- Tietenkin sinulla oli oikeus kysyä miksi ja minä olisin vastannut sinulle, Nathan vastasi.
- Miksi me puhumme tästä nyt! Rose kivahti.
 Nathan tarttui Rosea kädestä ja käänsi tämän itseensä päin.
 - Haluatko sinä tietää miksi minä jätin sinut? Nathan kysyi suoraan.
 - Miksi sinä haluat satuttaa minua? Rose kysyi onnettomana.
- Koskeeko sinuun menneistä puhuminen? Nathan kysyi.
- Tietenkin! Sinä rikoit minut! Minä rakastin sinua, Rose huudahti.
- Olen iloinen siitä, Nathan vastasi Rosen yllätykseksi.
- Kuinka sinä kehtaat? Rose kysyi uskomatta korviaan.
 - Rose minä rakastin sinua, mutta en ollut varma rakastitko sinä minua. Minusta tuntui, että olit minun kanssani vain sen takia, että sinulta odotettiin sitä. Minusta tuntui, että oletit, että me menisimme naimisiin ja saisimme sitten pari lasta ja sinä jäisit tietenkin kotiin lasten kanssa ja minä kävisin töissä. Kaikki olisi täydellistä. Minusta oli surullista, että sinulle riittäisi se, Nathan kertoi.
- Mitä sinä yrität kertoa minulle? Rose sihahti.
- Sitä, että sinulla ei ollut omaa tahtoa ollenkaan. Sinä teit aina kaiken mitä sinulta vaadittiin. Olit minun kanssani koska olin samasta yhteiskuntaluokasta kuin sinä.
 - Sinä siis jätit minut koska käyttäydyin niin kuin minut oli kasvatettu? Sen takia, että olin kohtelias ja hyvätapainen.
 - Kuinka sinä kehtaat! Sinä, et vaivautunut keskustelemaan kanssani vaan teit omat johtopäätöksesi ja kehtaat tuoda nyt ne kipeät vanhat asiat esille! Sinä satutit minua silloin ja sinä satutat minua nyt vaikka olen yrittänyt tehdä kaiken oikein ja sinulle helpoksi! Älä enää ikinä puhu minulle! Rose huusi täyttä kurkkia ensimmäistä kertaa elämässään ja läpsäytti Nathania kasvoille.
 - Toivon, että asuntosi tulee pian valmiiksi ja häivyt täältä! Rose lisäsi vielä ja marssi ulos huoneestaan.
 Rosesta tuntui, että hän voisi romahtaa hetkellä millä hyvänsä eikä nousisi siitä tilasta ihan heti.
 Nathan huokaisi raskaasti. No ainakin tuo oli jonkinlaista edistymistä?

~

No niin, nyt on kaikkiin tarinoihin päivitetty uusi osa!
Mitäs olitte mieltä Nathanin ja Rosen pienestä yhteenotosta?

6 kommenttia:

  1. Hyvä osa oli tämäkin! Nathan on niin selvästi rakastunu Roseen (tai niin ainakin luulen), vähän säälitti kun se ei sitä ymmärtäny :( Mut naiset on semmosa. Toisaalta onhan se kamalaa tulla jätetyks ja oli varmasti arka aihe. Mukavaa luettavaa kaikin puolin, jännä nähdä miten näiden kahden tulee käymään :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. :))
      Kyllä Nathanilla tosiaan vielä löytyy tunteita Rosea kohtaan. ;)

      Poista
  2. Vihdoin Sam ja Liam saivat tietää olevansa veljeksiä, muuttuukohan heidän suhtautuminen toisiinsa mitenkään, saa nähdä. Mä jotenkin uskon että Nathan ja Rose palaa vielä yhteen, vaikka nyt yhteen ottivatkin. Sain sellaisen kuvan että Nathan on vieläkin rakastunut Roseen ja jotenkin musta tuntuu että Rose on myös rakastunut Nathaniin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :)
      Katsotaan miten tämä pariskunta saa välinsä selvitettyä vai saako ollenkaan?

      Poista
  3. Jes, upea osa! Olin ihan täpinöissäni, kun Sam ja Liam saivat tietää, että ovat veljeksiä. Aika viileästi ne siihen tosin suhtautui, tai sitten vain osasivat peittää tunteensa :D
    Voi Rose-parkaa. Mun mielestä Nathan on kyllä käyttäytynyt tökerösti! Olisi se voinut sanoa, mikä on vialla, eikä vain jättää noin vain. Ehkä tuo keskustelu kuitenkin saa lopulta vanhat tunteet palaamaan pintaan, tai ainakin musta alkoi tuntua siltä :D Kivinen tie siitä kyllä varmaan tulee, jos tulee tietä laisinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos. :)
      Sam ja Liam ovat molemmat hiukan pidättyväisiä, joten ei siitä mitään "kadonneitten veljesten" iloista jälleennäkemistä tullut. Liam otti asian kyllä aika raskaasti, mutta ei osaa käsitellä tuntemuksiaan.
      Ja Rose, se on niin kujalla Nathanin suhteen. :(

      Poista